torstai 30. kesäkuuta 2011

Huh hellettä


Onko tämä Viherpiha -lehdessä esitelty "Mustalaispoika" -ruusu? Tämä kuva ei tee oikeutta tälle ruusulle, joka kukkii suurilla tummansinipunaisilla kukilla. Aivan käsittämättömän hieno ruusu. En tiedä sen alkuperää, koska se on koulun vanhoja ruusuja.


Tämä sensijaan on vanha ruusu läheisestä Varpuvaarasta,  ja siksi olen ristinyt sen Varpuvaaran ruusuksi. Isot upeat kukat ja  kukkii joskus syksyllä vielä toisen kerran.


Suviruusu kukkii surkeasti: joku tuholainen tykkäsi puraista lähes kaikki nuput tyvestä poikki.




Koska ulkona on mieletön helle (liian lämmintä minulle), niin siirryin sisätiloihin ja leivoin raparperitortun ja sämpylöitä. Tein sienilasagnen, sillä on kauhea kiire syödä pakastimesta edellisen sadon sienet pois. Ja marjat ja mehut.






Päiväkahville siirryimme puutarhaan ja nyt odottelemme vieraita.

P.S.Pitääkö taas lähteä silmälääkäriin? En pysty enää tarkentamaan käsitarkennuksella!

perjantai 24. kesäkuuta 2011

Hyvää juhannusta!



Taivas on harmaa ja sataa. Tein pienen aamukävelyn puutarhassa ja toin juhannuskukat maljakkoon. Aion pysytellä sisätiloissa, lukea vähän ja katsoa kirjastosta lainaamani elokuvan Yön kirkas tähti.

Säästä huolimatta: oikein mukavaa juhannusta!

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Puutarhapäivitys



Maanataiyönä ajelin hitaasti kotiin itä-Suomeen, sillä nyt minulla on jo kahdet ylinopeussakot. Jokaisen kyläpahasen kohdalla köröttelin kuuttakymppiä. Eikä ristinsielua missään. Onkohan noissa kaikissa nopeusrajoituksissa mitään järkeä?

Yö oli KAUNIS ja suunnittelen nyt uutta yömatkaa Suomen kesässä. Sitä ennen täytyy kuitenkin nauttia puutarhasta. Puutarha oli reilussa kahdessa viikossa muuttunut aikamoiseksi viidakoksi ja vanha maatiaispioni ja Kuolan pioni olivat jo ehtineeet kukkia. En myöskään ehtinyt nähdä valkoisia tuoksuvia narsisseja.


 Mutta lehtoängelmät kukkivat ihanasti juuri nyt.





Kaikkein suloisin on kuitenkin Papulan ruusu. Se vaan on niin kaunis ja suloisen ujo.


Revonpapu on reipas eikä arkaile loistaa.


Keisarinkruunut eivät kelvanneet nyt kuoriaisille ja saavat loistaa väripilkkuna muiden yläpuolella.


Ruusujuurille annoin jo kompostituomion, mutta siitähän nämä intoutuivat ja alkoivat kukkia näin kauniisti. Ihana vihreä lehdissä ja kukissa niin hieno vanhahtavan punainen sävy ettei näitä voi laittaa kompostiin.


Pomo. Vahtii, etten laiskottele.



Joskus puutarhan läpi oikaisee joku muukin kuin kissa. Mutta aika rauhassa saan puutarhassani puuhailla.


Jokohan Mökinruusun nuput aukeavat huomenna?




lauantai 18. kesäkuuta 2011

Alpon Savannilla



Tällaisella Keto-Seppälän linja-autolla ajelin kirkolle hammaslääkäriin noin 40 vuotta sitten. Maha oli jännityksestä kipeänä, sillä siihen aikaan hammaslääkärissä todellakin PORATTIIN pienikin reikä isommaksi.

Auto oli kaivettu naftaliinista Provinssia varten, sisustus on rakennettu jo 1980-luvulla. Toivottavasti tytär pääsee yöpymään näillä sängyillä teltan sijasta, on nimittäin sateista.


Täällä on vielä hiljaista, mutta ensi viikonloppuna näissä maisemissa liikkuu pitkätukkaista heviväkeä. Joskus mitä kummallisimmat ideat toimivat: kuka keksi tuoda hevimetallifestarit tänne Nummijärvelle Jumalan selän taakse ja saada homman vielä kannattamaan. Mutta toimiihan Kuhmon Kamarimusiikkikin. Ja Lieksan Vaskiviikot. Nekin hulluja ideoita alunperin.


 ITE- taidetta matkalla Alpon Savannille.






Tässäpä näitä, Koivumäen Alpon eläimiä. "Alpon entinen ammatti, karjanhoito ja maanviljelys näkyvät Alpon töissä. Hänellä on läheinen suhde eläinten elämään ja mystinen ymmärrys eläinten luonteesta." Näin sveitsiläinen museonjohtaja Kauhajoen lehdessä. Koivumäen töissä on tosiaan jotain mystistä.





Tässäkö minun tämän vuoden palmurannat? Muuten hyvä, mutta mitenkään ei voinut unohtaa, että olen koto-Suomessa: hyttysiä oli ilma sakeana. Mutta palmut oli hienoja, leyhyvät tuulessa kuin oikeat palmut. Lajeja on useampia kuten huomaatte.



Entäs nämä eksoottiset linnut?


Alpo on kova selittämään ja kertomaan töistään. Tykkää, kun Savannilla käy turisteja. Työt eivät ole myynnissä, mutta näyttelyihin Alpon töitä viedään usein. Ulkomaille asti.


Alpon ateljee. Intohimoinen taiteenteko ei välttämättä tarvitse hienoa ateljeeta, pitää olla palava halu tehdä. Eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa: Alpo aloitti eläke-iässä, kun lopetti lehmien pidon ja maanviljelyksen. Aukesi uusi maailma: taiteen maailma, joka on vienyt Alpoa ja Alpon eläimiä maailman museoihin ja taidetapahtumiin.

Alpo Kauhajoen lehdessä Sveitsissä rakentamastaan karhusta: "Työ tehty on. Sen teinkö oikein vaiko väärin kuitenkin."  Yleisön mielestä työ oli oikein tehty ja uudesta kutsusta Sveitsiin on jo ollut puhetta.



Kotimatkalla kävimme ystäväni syntymäkodissa. Haikeutta ja surumielisyyttä, paikat ovat pahasti ränsistyneet. Löysimme muutaman ehjän lasipullon ja norttiaskeja, otimme ne talteen.


Kotona bongasimme vielä pöllön (siellä se on, kun tarkasti katsoo) poikasineen. En olekaan nähnyt pöllöä näin läheltä vuosiin. Lennossa kylläkin, mutten näin komeasti oksalla istumassa.

Oikein kivaa viikonloppua kaikille lukijoilleni!

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Hellesunnuntai



Kun olin lapsi, tätini toi Turusta tammenterhoja, jotka isä istutti pellon laitaan. Niistä on kasvanut pieni pensasmainen puu. Isä istutti myös kielot, jotka nyt ovat levinneet puiden alla ja tuoksuvat ihanasti.

Täältä lähdin 32 vuotta sitten opiskelemaan Helsinkiin ja sillä tiellä olen. Tuntuu käsittämättömältä, että siitä on niin kauan. En silloin ymmärtänyt, miltä vanhemmistani tuntui, mutta nyt ymmärrän paremmin.



Päivälenkin jälkeen joimme 90-vuotiaan äitini kanssa päiväkahvit ruusukupeista. Täältäkö se ruusukuppi-innostus tulee?




Rakennukset vajoavat ja lahoavat. 30 vuoden kuluttua saattaa joku käydä kääntymässä autioituneessa pihapiirissä ja muistella: "Tässä on äitini kotipaikka, täällä kävimme lapsina." Lapseni ovat silloin samanikäisiä kuin minä nyt, minä olen silloin jo yli 80-vuotias.


Pellot ovat naapureilla vuokralla, eivät pääse kasvamaan pajua ja horsmaa.


Helle on tältä erää ohi, taivaalla kaukaiset ukkospilvet.

Päivittäminen ja kuvien lataaminen onnistuu nyt hyvin, mutta kommentoinnin sain onnistumaan vain omaan blogiin, en kenenkään muun. ( En kyllä muutaman yrityksen jälkeen jaksanut edes yrittää.) Onkohan muilla ollut samoja vaikeuksia?