sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Sieniä, sieniä....



 

Löysin kaksi uutta suppilovahverometsää ja 30 litraa suppiksia. Olin onnellinen, vaikka ilmaiseksi sienet eivät tulleet: jouduin (sain) samoilla syksyisessä metsässä useamman tunnin ennenkuin osuin sienipaikkaan, mutta mikä ilo löytää sienet etsiskelyn jälkeen! Niin suloisia, että olisin voinut kuvata jokaisen erikseen! Mutta kaikillehan juttelen: "Siinäkös sinä piileksit? Haluatko mukaani? Haluaisikohan muukin perheesi mukaan? Vai koko suku? Missähän he piileksivät? Ai, täällä!" Suppilovahverot saavat ihan minut käyttäytymään ihan lapsellisesti; ne vaan ovat niin suloisen inhimillisiä piilotellessaan paksussa sammalikossa. Vähän niinkuin lapset: piilossa, mutta haluavat tulla löydetyiksi. Niin kuvittelen.



Kun lähdin hämärtyvästä metsästä, kuu saatteli kotimatkaa. Illalla kävin vielä koiran kanssa lenkillä ja saunoin. Muuta en jaksanutkaan.

Tänään sitten uusiksi koko homma. Taivas oli pilvessä, kuuta ei näkynyt.

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Puutarhaa ja vähän muutakin





Rohtosuopayrtit saivat hetken tuoksua sisällä, mutta makuuhuoneen ikkunan alta ne saivat lähteä kaikki. Tein siihen pitkään suunnittelemani pionipenkin. Mutta suopayrttiähän löytyy aina jostain päin puutarhaa...


...niinkuin kurkkuyrttiäkin: kerran kurkkuyrttiä, aina kurkkuyrttiä.





Vihdoinkin kasvimaalla jotain: kolmannen kylvön jälkeen.




Kamomillasauniotakin löytyy aina, jos sitä kerran kylvät. Tänä kesänä se saikin vallata suurimman osan kasvimaasta, kun mikään ei oikein tykännyt itää.


Ostin pitkästä aikaa levyn.





Kävin marjassa ja sienessä aina, kun voin.



Olen harrastanut kulttuuria: talkoillut taideyhdistyksen näyttelyssä lapioimalla yhdeksän kuutiota hiekkaa, käynyt entisen oppilaan taidenäyttelyn avajaisissa, konsertissa...



Tehnyt välillä töitä...

 
ja harrastanut käsitöitä.


Kuopuksella ylioppilaskirjoitukset. Asiat hallussa....

tai sitten ei ihan...


Taas kulttuuria...


ja halua julistaa korpeen raivattu siirtolaiskylä maailmanperintölistalle kauneutensa ja siihen uhratun työmäärän takia.


Vähän retkeilty ja onneksi joku vieraskin käynyt.


Punontakurssilla yksi viikonloppu ja toinenkin koulutus jo ohi. Vielä yksi jäljellä ja sitten olen viisas vähän aikaa.


Kesäkukat siirsin jo sisälle.

Tässäpä näitä. Jospa tästä alkais vähän tiheämpi päivitys?