maanantai 28. syyskuuta 2015

Kesän viimeiset kukat






Kesän viimeiset kukkijat ilahduttavat vähintään yhtä paljon kuin kevään ensimmäiset. Kesän kukkaloistossa ei kukaan oikein pääse yksin loistamaan - no, pionit ehkä.

Kohta onkin sitten tyydyttävä pelkkien paperikukkien loistoon.


Vanhassa metsässä




Asun erämaaluonnon keskellä ja silti joudun lähes joka syksy etsimään uudet sienipaikat: yhtäkkiä metsä vaan on korkeina pinoina metsäautotien varressa. Onneksi on kuitenkin muutama alue, joiden tietää säilyvän: luonnonsuojelualueet. Enemmänkin näitä hienoja suojeltuja luontokohteita voisi olla.


lauantai 19. syyskuuta 2015

Viikon varrelta

O




Viikonloppu oli aivan ihana: kaunis retkeilysää, sieniä ei löytynyt, mutta mustikoita kylläkin pari sangollista. Katariina ehti vielä ompelemaankin: pari vanhaa mekkoa muuttui puseroiksi.




Alkuviikon aurinkoiset ja lämpimät päivät huipentuivat aivan ihastuttaviin iltoihin. Kissan kanssa tutkittiin lähimetsistä sienisaaliin toivossa: ei löytynyt.




Mukavat synttärit: tanssia ja herkullista lähiruokaa. Mustikkakukko, luomumaidosta valmistettu kotijuusto ja savulahnatahnalla täytetyt ruisnapit maistuivat tanssin jälkeen.



Ostin kesällä kunnon sadevaatteet. Olipa kiva lähteä sienimetsään, vaikka satoi. Luottopaikasta löytyi sangollinen suppilovahveroita.


Tapahtumarikkaan viikon päätteeksi sain ystäviä syömään. Ihana viikko, mukava ilta. 

Tämän viikon onnen perusasiat: luontokokemukset ja erilaisten mukavien ihmisten tapaaminen. Kiitollisin mielin aloitan viikonlopun vieton.





















torstai 10. syyskuuta 2015

Syyspäivänä ajatuksia




Kuulin uutisista: Fiskars vie Arabian tuotannon ulkomaille, todennäköisesti Thaimaahan. Tuotannon suunnittelu jää Suomeen. Todella huono uutinen: Marimekko meni jo, nyt Arabia. Miten kannatat suomalaista työtä, kuuluisimmat brändit muuttavat muualle.

Toisaalta mietin, haluanko enää ostaa Fiskarsin tuotteita ollenkaan. Jouduin nimittäin ostamaan uudet kasöörit, kun en keväällä löytänyt entisiä. Löysin kuitenkin entiset Fiskarsit, joten jätin uudet, Fiskarsit nekin, odottelemaan. Tänään päätin katkoa marjapuskista kuivat oksat ja kokeilla uusia Fiskarsejani. Uusi muoto, huomasin. Mutta: niillä ei saanut oksia poikki! Mietin, ovatko käsivoimani menneet näin heikoiksi vai mikä vikana. Hain vanhat Fiskarsini ja kas: homma sujui, vaikka hiukan jäykät olivatkin. Hienokaan muotoilu ei pelasta, jos materiaali on kelvoton: näissä saksissa oli surkea terä! Eikä muotojaan ollut käteen niin hyvä kuin entinen. Tämän kokemuksen perusteella en usko, että Fiskarsia pelastaa tuotannon siirtäminen ulkomaille; ei kukaan ostaa huonoa tuotetta edes halvemmalla. 

Mutta päivä oli hieno ja viikonlopuksi luvataan samanlaista.

maanantai 7. syyskuuta 2015

Siemennäkkileipää


En ole pitkään aikaan leiponut mitään. Tänään päätin yllättää itseni leipomalla superhelppoa, mutta  NIIN hyvää siemennäkkileipää. Vähän liiankin hyvää: meni melkein koko pelillinen iltapalana.